SOTE
Sosiaalibarometri
SOSTE tutkii sosiaali- ja terveyspolitiikan sekä -palveluiden ja tärkeimpien hyvinvointipalveluiden tilaa ja ennakoi niiden muutoksia ihmisten hyvinvoinnin ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen näkökulmasta. Sosiaalibarometristä selviää, mitä palveluista vastaavat johtajat kuntien sosiaali- ja terveystoimessa sekä paikallistason Kelan ja TE-palveluissa ajattelevat oman toimialansa ja ihmisten hyvinvoinnin kehityksestä. Viime vuosina arvioita on lisäksi kysytty sosiaalityöntekijöiltä ja Kelan etuuskäsittelyn työntekijöiltä.
SOSTE tutkii sosiaali- ja terveyspolitiikan sekä -palveluiden ja tärkeimpien hyvinvointipalveluiden tilaa ja ennakoi niiden muutoksia ihmisten hyvinvoinnin ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen näkökulmasta. Lue lisää Sosiaalibarometristä.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus
Marinin hallituksen sote-uudistuksessa tavoitteena on vahvistaa perustason palveluja sekä siirtää painopistettä ehkäisevään työhön.
Tavoitteen saavuttamiseksi sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman, jota toteutetaan vuosina 2020–2022.
SOTE-uudistuksen tavoitteet:
- kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja
- parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta
- lisätä asiakkaiden valinnanvapautta
- hillitä kustannusten kasvua
- yksinkertaistaa monikanavaista rahoitusta
Kun edellä mainitut tavoitteet toteutuvat, myös kustannusten kasvu voi taittua.
Sote-palvelut sujuvasti samasta paikasta
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksista asiakas saa kaikki tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut yhdestä paikasta.
Keskuksiin on määrä koota perusterveydenhuollon, suun terveydenhuollon, sosiaalityön ja kotihoidon lähipalveluja, mielenterveys- ja päihdehuollon perustason palveluja, avokuntoutuspalveluja, kansansairauksien ehkäisyä sekä neuvola- ja muita ehkäiseviä palveluja.
Valtionavustuksilla alueellista kehittämistä
Ohjelmasta on jaettu alueille vuonna 2020 valtionavustuksia 70 miljoonaa euroa.
Vuoden 2021 keväällä avataan valtionavustusten täydennyshaku.
STM ohjaa ja THL tukee ohjelman toteuttamista
Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa ja linjaa ohjelmatyötä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tukee ja koordinoi alueellisten hankkeiden toimeenpanoa.
Maakunta eli järjestäjä vastaa sille säädettyjen tehtävien järjestämisestä. Julkisesti rahoitettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen lisäksi maakunnilla on muita tehtäviä, kuten pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto ja alueellinen kehittäminen. Maakunta voi tuottaa palveluja itse tai yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai hankkia ne sopimukseen perustuen muualta palvelujen tuottajalta. Yhteistyö maakuntarajojen yli on siis mahdollista jatkossakin nykyisten erva-alueiden tapaan. Maakuntien yhteistyöalueet rakentuvat viiden yliopistollisen sairaalan ympärille.
Maakunnan palvelulaitos ja palvelulaitoksen yhtiöt eli tuottaja
Omaa palveluntuotantoa varten jokaisessa maakunnassa on yksi maakunnan palvelulaitos. Se tuottaa palveluita, jotka eivät ole asiakkaiden suoran valinnanvapauden piirissä. Maakunnalla on velvollisuus yhtiöittää sellaiset palvelut, jotka ovat laajan valinnanvapauden piirissä tai toimivat kilpailluilla markkinoilla. Palvelulaitos ja sen omistamat yhtiöt muodostavat palvelulaitoskonsernin, jota johdetaan yhtenä kokonaisuutena.
Maakuntien valtakunnalliset palvelukeskukset
Maakunnille perustetaan neljä valtakunnallista palvelukeskusta, joihin keskitetään maakuntien tarvitsemia palveluita. Perustettavat palvelukeskukset ovat sopimus- ja kilpailuasioita hoitava yhteishankintojen palvelukeskus, toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus, tieto- ja viestintäteknistenpalvelujen palvelukeskus sekä talouden- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus. Maakunnat voivat myös perustaa yhteisä tukipalveluita kuntien tai muiden julkisen sektorin yhteistyökumppaneiden kanssa.
- - - - - - -
Uudenmaan sote- ja maakuntauudistuksen loppuraportti
Suomen maakunnissa valmisteltiin Juha Sipilän hallituksen johdolla valtakunnallista sote- ja maakuntauudistusta vuosina 2015–2019.
Uudenmaan liiton hallinnoimassa Uusimaa 2019 -hankkeessa suunniteltiin palveluja, jotka olisivat tulleet Uudenmaan maakunnan tehtäviksi 1.1.2021 alkaen, mikäli uudistus olisi toteutunut.
Sipilän hallituksen sote- ja maakuntauudistus kaatui maaliskuussa 2019.
Uusimaa-PKS-Helsinki sote-erillisselvityksen loppuraportti
Uusimaa-PKS-Helsinki sote erillisselvityksen ohjausryhmä 2019
Tiivistelmä
Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin sote-erillisratkaisun selvitys toteutettiin syksyllä. 2019. Selvityksessä tarkasteltiin mahdollisen erillisratkaisun perusteluja, reunaehtoja ja toteutuksen vaihtoehtoja. Tarkasteltavia malleja olivat Uudenmaan kuntien esittämä neljän vapaaehtoisen kuntayhtymän ja Helsingin kaupungin muodostama vaihtoehto, lakisääteiset kuntayhtymät, Uudenmaan jako useampaan itsehallintoalueeseen sekä Uusimaa yhtenä maakuntana, jonka alla toimisi useampi sote-tuotantoalue aluelautakuntamallin mukaisesti. Vaihtoehdoista perustuslain kannalta ongelmallisiksi todettiin kuntayhtymiin pohjautuvat vaihtoehdot. Uusimaa yhtenä maakuntana puolestaan olisi muun maan perusratkaisun mukainen, mutta sen hallittu toimeenpano olisi poikkeuksellisen haastavaa alueen erityispiirteiden takia. Useamman itsehallintoalueen ratkaisu vastaisi pitkälti valtakunnallisen mallin lähtökohtia. HUS toimisi tässä mallissa koko Uudenmaan alueella. Itsehallintoalueiden ja HUSin työnjako linjattaisiin tarkemmin järjestämissopimuksessa, jonka perusvaatimukset määriteltäisiin lainsäädännössä. Valtioneuvostolla olisi oikeus määrittää sopimus, mikäli sairaanhoitopiiri ja itsehallinnolliset alueet eivät pääsisi sopimukseen tai se ei täyttäisi säädettyjä kriteereitä. Kårkullan ja Etevan toiminta tulisi ratkaista osana laajempaa sote-uudistuksen valmistelua. Uusimaa-PKS-Helsinki sote-erillisselvityksen ohjausryhmä esittää yhteisen jatkovalmistelun pohjaksi itsehallinnollisiin alueisiin pohjautuvaa mallia.
- - - - - - - - - -
Edelleen adekvaattia tekstiä lähes kahdenkymmen vuoden takaa....
THL:n julkaisussa "Vaikuttavatko politiikkatoimet?" (2012)
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-527-7
on todella ajattelemisen aihetta. Tutustu mm. teemoihn
Poliittinen vaikuttaminen ja politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi demokratiassa
Kenen etu painaa terveydenhuollon säätelypolitiikassa ja vaikuttavuuden arvioinnissa?
Kuntapolitiikkaan vaikuttaminen
Terveydenhuoltolain vaikuttavuuden arviointi laadun ja potilasturvallisuudennäkökulmasta