Psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt koronaepidemian toisen aallon aikana

Varsinkin työikäisten psyykkinen kuormittuminen on kasvanut. Myös terveyspalvelujen käyttö mielenterveysongelmien vuoksi lisääntyi 20–54-vuotiailla. Naiset hakevat apua mielenterveysongelmiin miehiä useammin. Itsemurha-ajatukset eivät ole kuitenkaan yleistyneet.

Psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt koronaepidemian toisen aallon aikana, kertoo THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaari

Psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt koronaepidemian toisen aallon aikana koko maassa. Varsinkin työikäisten psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt. Vuonna 2020 suomalaisista 14 prosenttia raportoi psyykkisiä oireita ja kuormitusta. Vuonna 2018 vastaava osuus oli 12 prosenttia.
 
Sen sijaan itsemurha-ajatukset eivät ole yleistyneet. Vuonna 2020 itsemurha-ajatukset ovat yleisimpiä työikäisillä: 20–54-vuotiaista itsemurha-ajatuksista kertoi joka kymmenes, 55–74-vuotiaista 3 prosenttia ja 75 vuotta täyttäneistä 2 prosenttia. Tulokset perustuvat THL:n tuoreeseen FinSote-tutkimukseen.

”Psyykkisen kuormittuneisuuden lisääntyessä myös terveyspalvelujen käyttö mielenterveysongelmien vuoksi lisääntyi 20–54-vuotiailla. Naiset hakevat apua mielenterveysongelmiin miehiä useammin. Myönteinen muutos on, että itsemurha-ajatuksia kokeneista 20–54-vuotiasta miehistä aikaisempaa useampi oli hakenut apua mielenterveysongelmiin”, kertoo THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaari.

Kuva 1: Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus (%) vuosina 2018 ja 2020 hyvinvointialueittain. 

FinSote-tutkimuksen mukaan psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus oli korkein Helsingissä (17 %), Pirkanmaalla (16 %) ja Päijät-Hämeessä (15 %) ja matalin Keski-Pohjanmaalla (10 %). Terveyspalvelujen käyttö mielenterveysongelmien vuoksi oli yleisintä alueilla, joilla myös koettua oireilua oli eniten.

Psyykkinen kuormittuneisuus yleistyi Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjanmaalla ja Kainuussa. Näyttääkin siltä, että taustalla ei ole pelkästään se, kuinka vaikea epidemiatilanne alueella on ollut.

Terveyspalveluihin pääsy on vaikeutunut varsinkin pääkaupunkiseudulla

Koronaepidemian aikana pääsy lääkärin, hoitajan ja hammaslääkärin vastaanotolle on vaikeutunut. Vuosien 2020 ja 2018 tilanteita verrattaessa lääkäripalveluita riittämättömästi saaneiden osuus on lisääntynyt sekä miehillä (19 % vs. 14 %) että naisilla (21 % vs. 17 %). Eniten terveyspalveluihin pääsy on vaikeutunut 20–54-vuotiailla miehillä. Heistä 19 prosenttia kertoo, että on saanut liian vähän palveluita tarpeeseensa nähden, kun vastaava luku oli 13 prosenttia vuonna 2018.

Lähteet

Aikuisväestön hyvinvointi, terveys ja palvelut - FinSote

Tulokset alueittain ja väestöryhmittäin (Terveytemme.fi)

Tulokset myös Sotkanet.fi -verkkopalvelussa