SOTE

SOTE valmistelun aikajana

SOTE - tätä kohti olemme menossa

SOTE-uudistuksen tavoitteet:

kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja
parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta
lisätä asiakkaiden valinnanvapautta
hillitä kustannusten kasvua
yksinkertaistaa monikanavaista rahoitusta

Maakunta eli järjestäjä vastaa sille säädettyjen tehtävien järjestämisestä. Julkisesti rahoitettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen lisäksi maakunnilla on muita tehtäviä, kuten pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto ja alueellinen kehittäminen. Maakunta voi tuottaa palveluja itse tai yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai hankkia ne sopimukseen perustuen muualta palvelujen tuottajalta. Yhteistyö maakuntarajojen yli on siis mahdollista jatkossakin nykyisten erva-alueiden tapaan. Maakuntien yhteistyöalueet rakentuvat viiden yliopistollisen sairaalan ympärille.

Maakunnan palvelulaitos ja palvelulaitoksen yhtiöt eli tuottaja

Omaa palveluntuotantoa varten jokaisessa maakunnassa on yksi maakunnan palvelulaitos. Se tuottaa palveluita, jotka eivät ole asiakkaiden suoran valinnanvapauden piirissä. Maakunnalla on velvollisuus yhtiöittää sellaiset palvelut, jotka ovat laajan valinnanvapauden piirissä tai toimivat kilpailluilla markkinoilla. Palvelulaitos ja sen omistamat yhtiöt muodostavat palvelulaitoskonsernin, jota johdetaan yhtenä kokonaisuutena.

Maakuntien valtakunnalliset palvelukeskukset

Maakunnille perustetaan neljä valtakunnallista palvelukeskusta, joihin keskitetään maakuntien tarvitsemia palveluita. Perustettavat palvelukeskukset ovat sopimus- ja kilpailuasioita hoitava yhteishankintojen palvelukeskus, toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus, tieto- ja viestintäteknistenpalvelujen palvelukeskus sekä talouden- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus. Maakunnat voivat myös perustaa yhteisä tukipalveluita kuntien tai muiden julkisen sektorin yhteistyökumppaneiden kanssa.

Esimerkki HUS organissation työntekijöiden sijoittumisesta:

Osa siirtyy Uudenmaan maakuntaan

Valtaosa siirtyy maakunnan palvelulaitokseen ja sen yhtiöihin

Osa myös maakuntien valtakunnallisiin palvelukeskuksiin

(Lähde: HUSARI 6/2016)

- - - - - - -

VALINNANVAPAUS

Sosiaalibarometri 2017: sote-uudistus ja valinnanvapaus, tutustu infografiikkaan (28.3.2017)

http://www.soste.fi/media/pdf/tiedotteet/liite1_tiedote_sb-sote_28032017_soste.pdf

- - - - - - - -

Uudenmaan sote- ja maakuntauudistus

Uudenmaan sote- ja maakuntauudistuksen esivaiheen valmistelua voi seurata Uusimaa2019 sivustolla. Valmistelu tehdään työryhmissä, joiden asialistat julkaistaan ennen kokousta kunkin valmisteluteeman omalla sivulla.

Perustettuna on kuusi sosiaali- ja terveydenhuollon työryhmää, joiden teemat ovat:

Ryhmien kokousmuistiot tullaan julkaisemaan kunkin teeman omalla sivulla.

Maakunnan järjestämistehtävä

Virkamiesjohtoryhmä korostaa tarvetta maakunnan järjestämistehtävän hyvään suunnitteluun. Tehtyä riskianalyysiä on syytä edelleen päivittää. Valinnanvapauteen siirtymisen nopea aikataulu tuo suuria haasteita julkisen sektorin toimijoiden sopeutumiselle kilpailuun. Kuntien kannuste yhtiöittää sote-palveluita on kyseenalainen, koska kunnilla ei ole oikeutta jatkossa omistaa sote-keskuksia. Uudistuksen aikataulu uhkaa vaarantaa terveyspalvelujen toteuttamisen. Henkilöstön osallistaminen on uudistamisen keskeinen edellytys.

Esivalmistelun virkamiesjohtoryhmän muistio 25.01.2017 löytyy http://www.uudenmaanliitto.fi/dynastia32/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2017930

Vaikuttava valvonta osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta

Selvitys on tehty osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan reformit-painopistealueen vuoden 2016 tutkimushanketta, jossa tehtävänä on ollut selvittää, miten sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontaa ja valvonnan vaikuttavuutta voidaan parantaa sote-uudistuksessa.

Selvityksen päätavoitteena oli tarkastella sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvan toimintaympäristön ja palvelujen käyttäjien valinnanvapauden laajentumisen vaikutuksia valvonnasta vastaavien tahojen tehtäviin. Erityisesti kiinnitettiin
huomiota omavalvonnan vahvistamisen edellytyksiin osana valvontakokonaisuuden uudistamista. Selvitys toteutettiin kartoittamalla aluksi valvonnan rakenteita ja käytäntöjä Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa, Alankomaissa, Englannissa, Walesissa ja Skotlannissa.

Kansainvälisessä tarkastelussa esille nousivat erityisesti pyrkimys tietopohjan ja laatutyön kattavuuteen ja systemaattisuuteen, valvonnan ja laatutyön avoimuuteen sekä palvelunkäyttäjien aseman vahvistamiseen. Suomalaisten valvontaviranomaisten tehtäviä ja työnjakoa tarkasteltiin monipuolisen aineiston pohjalta.

Lue lisää alla aukeavasta linkistä.

Vaikuttava valvonta osana sosiaali- ja

terveydenhuollon uudistusta

Eeva Nykänen, Merja Kovasin, Eeva Liukko, 

Pia Blomqvist, Minerva Krohn, Sanna Ahola, 

Päivi Nurmi-Koikkalainen, Pia Maria Jonsson

- - - - - - - - - -

THL:n julkaisussa "Vaikuttavatko politiikkatoimet?"

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-527-7

on todella ajattelemisen aihetta. Tutustu mm. teemoihn

Poliittinen vaikuttaminen ja politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi demokratiassa

Kenen etu painaa terveydenhuollon säätelypolitiikassa ja vaikuttavuuden arvioinnissa?

Kuntapolitiikkaan vaikuttaminen

Terveydenhuoltolain vaikuttavuuden arviointi laadun ja potilasturvallisuudennäkökulmasta