Hyvinvointi- ja terveyserot

Hyvinvointi- ja terveyserot

Kunnan elinvoimaisuutta ja asukkaiden toimintakykyä ja tyytyväisyyttä parannetaan yhteistyöllä, jossa kaikki ovat mukana: ihmiset, järjestöt, seurakunta, yritykset ja kunnan eri toimialat. Kuntapäättäjänä voin auttaa yhteiseen hiileen puhaltamista.

Hyvinvointi syntyy pienistä arjen teoista. Oma asenteemme tarkaisee paljon. Tutkimusten mukaan positiivinen ajattelu kielteisen sijaan lisää elinvuosiamme. Mikisi emme tekisi päätöksiä postiivisella asenteella. Ei aina etsitä virheitä tai epäkohtia, vaan vahvistetaan sitäkin joka jo sujuu hyvin. Positiivisuus kasvattaa positiivisuutta.

Päätöksenteossa ennaltaehkäisevää toimintaa voi tehdä kaikilla toiminnan alueilla. Minkälaisen tontin suunnittelemme, miten rakennamme. Säilyykö luontoarvot, pohjavesi tai naapurisopu.Onko tiestö turvallinen. Kaikista näistä löytyy myös tutkimusnäyttöä. Luonnossa ihmisen mieli rauhoittuu, hengittäminen helpottuu, stressitaso laskee. Rakentamisessa voimmme huomioida sisäilmaongelmien tai allergioiden ehkäisyn ilmanvaihdon ratkaisuilla, rakemussamateriaalien ja teksniikoiden valinnalla.

Kunnassa voi tehdä paljon, kun kaikki tunnistavat oman työnsä yhteyden hyvinvointiin. Tehdään tämä siis yhdessä!

Päättäjänä:

  • Seuraan kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden tilaa väestöryhmittäin.
  • Pyrin vaikuttamaan hyvinvointierojen syihin, kuten osattomuuteen, ulkopuolisuuden tunteeseen ja saavutettavuuteen.
  • Sitoudun yhteistyöhön kaikkien hallintokuntien sekä sidosryhmien kanssa.
  • Olen tietoinen päätösten vaikutuksesta eri väestöryhmiin.
  • Toimin niin, että panostaminen ennaltaehkäiseviin palveluihin, kuten sivistykseen, ympäristöön ja työllisyyteen säilyy.
  • Varmistan osaltani, että palvelujärjestelmät toimivat oikeudenmukaisesti.

 

 Perusta päätöksenteko tutkittuun tietoon

 

Terveys- ja hyvinvointierot erot suurissa kaupungeissa 2013 –ATH-tutkimuksen tuloksia

Päättäjät tarvitsevat aluettaan kuvaavaa reaaliaikaista tietoa väestöryhmittäin palvelutarpeen arviointia, toimien kohdentamista, resurssien ohjausta ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten niistä ilmiöistä, joihin voidaan päätöksillä vaikuttaa. Myös laki velvoittaa: Terveydenhuoltolaissa (1326/2010) määritellään, että kuntien tulisi suorittaa väestönsä seurantaa väestön osaryhmissä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vastaa lakisääteisesti tästä tiedontuotannon tehtävästä myös aluetasolle ulottuvilla tietotuotteilla, kuten Hyvinvointikompassi, Sotka- Net, Tea-viisari ja Terveytemme.fi -portaali.

Sivun yläreunassa muutama tutkimustulos Vantaan vastaajilta.